Tapahtuu, tapahtuu, vaikka ei dokumentoidakaan...

Pihalla siis. Paljon on tehty ja tapahtunut.

KTK toi joku viikko sitten kuorma-autollisen multaa. Melkein kaikkialle sitä on jo raahattu, mihin oli tarvis, eikä kasa ole hirveästi pienentynyt. KERRANKIN ei tarvitse mullan kanssa pihistellä.

Kasvarissa on vissiin 9 tomaattia, kaksi munakoisoa (kun kerran vanhaksi menneet siemet itivät), kaksi kasvihuonekurkkua, yksi salaattikurkku, LUKEMATON määrä chilejä ja paprikoita, ja tietenki. Zilga. Kaikki näyttää hyvältä so far.

Eilen ahkeroitiin uudet kasvulaatikot. Ammattimiehet kävi kaatamassa talon ja kasvarin välistä ison koivun, ja sen tilalle "kasvimaa". Siellä asuu tällä hetkellä (liikaa) kesäkurpitsaa, tomaatti (lisää!), maisseja (kun kerran vanhat siemenet iti, vol.2), punasipulia, pillisipulia, hernettä, avomaankurkkua, rucolaa, muita salaatteja, viinisuolaheinää, mangoldia, lehtikaalia...pavut on sementtirenkaassa.

Vanhat mansikat kukkii. Jatkuu...

Heppajuttua

LOPULTAKIN, vaivaisen viidentoista vuoden jahkailun jälkeen, sain tuossa teilu kuukausi sitten raahattua itseni ratsastustunnille. Ja kylläpä kannatti!

Ekalla tunnilla koin useita ahaa-elämyksiä.  Paljon asioita oli kyllä muistissa, mutta kehonhallinta vuosien varrella, ihme kyllä, hieman kärsinyt.

Tänään olin kolmatta kertaa ratsailla. Ja olin niiiiiin hyvä! No en, mutta hurrrrjasti parempi, kuin ekalla kerralla. Ja ehkä se kehonhallintakin tässä samalla paranee.

Kevättä pukkaa

Outo talvi on ollut. Lunta ei nimeksikään, eikä juuri pakkasiakaan. Lämpöasteita tälläkin viikolla. Mulle sopii.

Eilen meni multaan chiliä ja paprikaa, sekä kelloköynnöstä. Munakoison (vanhentuneita) siemeniä oli pussin pohjalla, nekin heitin ruukkuun, itäkööt tai ei.

Hupsista taatana.

S:llähän tuo kirjoitettaisiin, mutta en uskaltanut julkisesti kirota, ettei joku vetäisi herneitä liian syvälle, ja johonkin bannilistalle vielä minua vetäisi.

Viime kerrasta onkin aikaa. Kesä meni jotenkin niin matalapaineessa, ettei jaksanut innostaa. Uskomattoman kokonaisvaltaisesti lannisti tuo Öppösen kuolema. Syksyn teema oli jätevesiremppa, imeytyskenttien rakentaminen. Piha onkin (jälleen kerran) hennon lumikerroksen alla mullalla. Eipähän tartte miettiä keväällä, mistä aloittaa.

Jospa ensi kesänä taas. Pitäisi varmaan alkaa miettiä esikasvatuksia. Ja TAAS olen sitä mieltä, että tomaattia en itse esikasvata, vaan haen valmiit taimet. Katotaan ny.