sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Tapahtuu, tapahtuu, vaikka ei dokumentoidakaan...

Pihalla siis. Paljon on tehty ja tapahtunut.

KTK toi joku viikko sitten kuorma-autollisen multaa. Melkein kaikkialle sitä on jo raahattu, mihin oli tarvis, eikä kasa ole hirveästi pienentynyt. KERRANKIN ei tarvitse mullan kanssa pihistellä.

Kasvarissa on vissiin 9 tomaattia, kaksi munakoisoa (kun kerran vanhaksi menneet siemet itivät), kaksi kasvihuonekurkkua, yksi salaattikurkku, LUKEMATON määrä chilejä ja paprikoita, ja tietenki. Zilga. Kaikki näyttää hyvältä so far.

Eilen ahkeroitiin uudet kasvulaatikot. Ammattimiehet kävi kaatamassa talon ja kasvarin välistä ison koivun, ja sen tilalle "kasvimaa". Siellä asuu tällä hetkellä (liikaa) kesäkurpitsaa, tomaatti (lisää!), maisseja (kun kerran vanhat siemenet iti, vol.2), punasipulia, pillisipulia, hernettä, avomaankurkkua, rucolaa, muita salaatteja, viinisuolaheinää, mangoldia, lehtikaalia...pavut on sementtirenkaassa.

Vanhat mansikat kukkii. Jatkuu...

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Heppajuttua

LOPULTAKIN, vaivaisen viidentoista vuoden jahkailun jälkeen, sain tuossa teilu kuukausi sitten raahattua itseni ratsastustunnille. Ja kylläpä kannatti!

Ekalla tunnilla koin useita ahaa-elämyksiä.  Paljon asioita oli kyllä muistissa, mutta kehonhallinta vuosien varrella, ihme kyllä, hieman kärsinyt.

Tänään olin kolmatta kertaa ratsailla. Ja olin niiiiiin hyvä! No en, mutta hurrrrjasti parempi, kuin ekalla kerralla. Ja ehkä se kehonhallintakin tässä samalla paranee.

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Kevättä pukkaa

Outo talvi on ollut. Lunta ei nimeksikään, eikä juuri pakkasiakaan. Lämpöasteita tälläkin viikolla. Mulle sopii.

Eilen meni multaan chiliä ja paprikaa, sekä kelloköynnöstä. Munakoison (vanhentuneita) siemeniä oli pussin pohjalla, nekin heitin ruukkuun, itäkööt tai ei.

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Hupsista taatana.

S:llähän tuo kirjoitettaisiin, mutta en uskaltanut julkisesti kirota, ettei joku vetäisi herneitä liian syvälle, ja johonkin bannilistalle vielä minua vetäisi.

Viime kerrasta onkin aikaa. Kesä meni jotenkin niin matalapaineessa, ettei jaksanut innostaa. Uskomattoman kokonaisvaltaisesti lannisti tuo Öppösen kuolema. Syksyn teema oli jätevesiremppa, imeytyskenttien rakentaminen. Piha onkin (jälleen kerran) hennon lumikerroksen alla mullalla. Eipähän tartte miettiä keväällä, mistä aloittaa.

Jospa ensi kesänä taas. Pitäisi varmaan alkaa miettiä esikasvatuksia. Ja TAAS olen sitä mieltä, että tomaattia en itse esikasvata, vaan haen valmiit taimet. Katotaan ny.

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Maailman pahin olla.






Elämäni Koira, maailman ihanin Öppö, Turre Turrikkainen, popparitassu. Tiistai-iltana sai jälleen kohtauksen, ja elämä meni nurin. Keskiviikkona Öppö Höppönen siirtyi sateenkaarisillan tuolle puolen. Nukahti syliini auton takapaksissa, silittelin korvia viimeiseen saakka.

Nyt on niin paha olla. Vaikka muuta ratkaisua ei ollut. Kai tämä joskus helpottaa. Toivottavasti.




tiistai 11. kesäkuuta 2013

Sisäpäivä (-viikko?)

Mistä tietää, että on hyvä päivä pysyä sisähommissa? No siitä, että kun lopulta kymmenen aikaan lasket karvaisen kaverin pihalle aamupissille hakiessasi lehteä, huomaat postilaatikolta tullessasi, ettei koissu ole kuistilta hievahtanutkaan...."ei, ei minua pissitä...vettäkin sataa...mennään vaan takaisin sisään..." Kello on nyt 10.20, koira on käynyt iltapissilla noin 12 tuntia sitten, eikä ole halukas pihalle edelleenkään. Seurapiirirakko, sanoisin.


Ja paska sää. Vettä tuli yöllä, vettä tulee nyt. Pyykkinarujen päällä ollut ruohonleikkaajan t-paita on lentänyt pitkin nurmikkoa, eli tuullutkin on jossain vaiheessa. Taivas on täysin harmaa. Iltalehden sääsivu lupaa samanlaista koko viikolle : vettä, vettä ja vettä, lämpötila reilun 10 astetta. En tykkää yhtään.

Onhan nyt ollut hieno alkukesä, kyllä. Mutta saisi se kestää läpi kesän.

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Dagen efter




Syreenit on maassa. Ei ehkä ihan Feng Shuit ole kohallaan, mutta ainakin ne on maassa. Kaksi etupihalle, kaksi talon ja kasvarin väliin ja kaksi Keken ja meidän väliin. Purjotkin on lopulta maassa - eivät ehtineet kuolla taimipurkkiin kuitenkaan. 

Kaikki kasvaa. Toistaiseksi kesä on ollut juuri sellainen, kuin sen kuuluukin olla. Jatkukoon näin.



(Tämäkin kuva on puhelimen näytöllä ihan terävä.......)



The crime scene.



Lumipalloheisi





Perunapelto




Valkosipulit ja mangoldi. Sumeana tämäkin.